parempi.eu

EU:n maatalouspolitiikka uudistuu. Miten ruoka tuotetaan Euroopassa, entä Suomessa? Säilyvätkö pohjavedet puhtaina, entä panostetaanko eläinten hyvinvointiin tarpeeksi? Vision vuoden 2012 EU-tiedotushankkeen teemoina ovat ruoka ja maatalous.

Parempaa maataloutta -hankkeessa keskitytään tiedottamaan EU:n maatalouspolitiikasta, sen uudistuksesta ja sen antamista mahdollisuuksista kestävään maatalouteen ja ruoantuotantoon. Hankkeen tavoitteena on aiempien vuosien tapaan nostaa keskusteluun myös EU:n merkittävää roolia poliittisena päätöksentekofoorumina. On poliittisten päätösten tulosta, miten ruokasi tuotetaan. Jos et ole tyytyväinen nykyjärjestelmään, voit vaatia parempaa.

Hankkeessa julkaistaan sarja maatalous- ja maaseutupoliittisia artikkeleja osana Vision uutta verkkolehteä. Lisäksi julkaistaan myös muuta painettua materiaalia teemaan liittyen. Parempi.eu -sivuille kootaan oma osio EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta. Vuoden aikana järjestetään myös hankkeen teemoihin liittyviä tapahtumia. Ensimmäinen seminaari “Vesittyykö CAP:n vihertyminen?” järjestettiin yhteistyössä Maaseutu- ja erävihreiden ja MEP Tarja Cronbergin kanssa 21.4. Helsingin Eurooppasalissa. Tapahtuma videoitiin, ja sen voi katsoa täältä.

Hanketta tukee ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus.

Lisätietoja: suunnittelija Taru Anttonen, taru.anttonen(at)visili.fi, 044-727 3244.

0 kommenttia »

EU:n parlamentti päätti täysistunnossaan Euroopan laajuisesta fosfaattikiellosta pesuaineissa. Fosfaattien käyttökielto tulee voimaan pyykinpesuaineissa vuoden 2013 kesäkuun lopussa ja astianpesuaineissa vuoden 2017 tammikuusta lähtien.

Fosfaatteja käytetään pesuaineissa vähentämään veden kovuutta, mikä tehostaa puhdistamista. Pyykin- ja astianpesuaineiden sisältämä fosfaatti on kuitenkin yksi Itämeren suurimpia rehevöittäjiä; ympäristöjärjestö WWF:n mukaan yli kymmenesosa kaikesta Itämereen päätyvästä fosfaatista on peräisin pesuaineista.
Fosfaatteja käytetään pesuaineiden lisäksi muun muassa lannoitteissa.

Vaikka puhutaan fosfaatin käyttökiellosta, aivan pienet pesuaineiden fosfaattimäärät tullaan kuitenkin sallimaan. Pyykinpesuaineiden osalta yläraja on vuoden 2013 kesäkuusta alkaen 0,5 grammaa, ja astianpesuaineiden osalta 0,3 grammaa vuodesta 2017 alkaen. Parlamentti tiukensi komission alkuperäistä esitystä fosfaattimäärien ylärajoista.

Ministerineuvoston pitää vielä muodollisesti hyväksyä parlamentin päätös, jotta se astuu voimaan.

Lisätietoa:
European union: Fish-friendly laundry and dishwasher detergents
WWF: EU kielsi fosfaatit pesuaineissa – WWF iloitsee

0 kommenttia »

Durbanissa käydään parhaillaan tiukkoja poliittisia vääntöjä YK:n ilmastoneuvotteluissa. Kokous on jatkunut jo toista viikkoa: se alkoi 28. marraskuuta, ja neuvottelut on tarkoitus saaada päätökseen 9. joulukuuta.

Kokouksen tärkeimpiä aiheita ovat yhteinen kaikkia maita sitova ilmastosopimus sekä ensi vuonna loppuvan Kioton sopimuksen jatko. Molemmat ovat EU:n tavoitteita kokouksessa.

EU:n tärkein tavoite Durbanissa on aikaansaada kansainvälinen yksimielisyys siitä, että yhteinen, kaikkia maita juridisesti sitova ilmastosopimus tarvitaan. Kioton sopimus on toistaiseksi ainoa kansainvälinen ilmastosopimus, joka konkreettisesti sitoo sen ratifioineita maita päästövähennyksiin. Sopimus on voimassa enää ensi vuoden ajan.

EU voi hyväksyä Kioton sopimukseen lyhyehkön jatkokauden, jos kaikki maat pääsevät yhteisymmärrykseen yhteisen ja sitovan sopimuksen tarpeesta. Kioton jatkokausi, joka olisi mahdollisesti viisi vuotta, tulisi siis eräänlaiseksi siirtymävaiheeksi ennen suurta ja kattavaa sopimusta.

Muita Durbanissa käsiteltäviä asioita ovat vuoden 2010 kokouksissa (Cancun, Meksiko) tehtyjen päätösten edistäminen. Cancunissa päätetettiin esimerkiksi kansainvälisen ilmastorahaston perustamisesta, mutta ratkaisematta jäi, miten vuoteen 2020 mennessä luvattu 100 miljardin dollarin vuosittainen potti kerätään. Ilmastorahaston kohtalo ei näytä hyvältä, sillä USA ilmoitti jo ennen Durbanin kokousta, ettei aio olla mukana rahastossa.

Päätösten tekeminen on tuskastuttavan hidasta siihen nähden, että peruuttamaton ilmastonmuutos etenee koko ajan. MEP (vihr.) Satu Hassi purkaa tuoreessa blogitekstissään turhautumistaan ilmastoneuvottelujen hitauteen: “Kaikki tämä jahkailu ja venkoilu siitä mistä ja milloin saa keskustella, on uskomattoman kauheaa, kun ilmaston tutkijat sanovat, että aikaa ei todellakaan ole hukattavaksi, koko maailman päästöt pitäisi saada käännettyä laskuun muutamassa vuodessa.” Toisaalta Hassi on myös varovaisen optimistinen todetessaan, että “ensimmäisen kerran vuosikymmeniin on näkyvissä uutta dynamiikkaa, joka hyvässä lykyssä johtaa oikeisiin tuloksiin. Ilmastodiplomatian poliittiset mannerlaatat ovat liikkeessä tai ainakin natisevat.”

Lue tuoreimpia Durbanin kokouskuulumisia:

Ilmasto.org: Durbanin ilmastokokous 28.11.-9.12. Taustat ja reportaasit

Satu Hassi: Ilmastoneuvottelujen mannerlaatat natisevat

Greenpeace-Suomi: Durbanin ilmastokokous

Euroopan parlamentin Vihreät/EVA-ryhmän ilmastokampanja

Ville Niinistö Vihreässä blogissa: Hyvää itsenäisyyspäivää Durbanista

0 kommenttia »

EU:ssa käsitellään parhaillaan rikkipäästödirektiiviä, joka vähentää toteutuessaan EU:n meriliikenteessä käytetyn polttoaineen rikkipitoisuutta. Kyseessä on kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) vuonna 2008 sovitun määräyksen toimeenpano. Vihreiden Satu Hassi vetää direktiivin käsittelyä Euroopan parlamentissa.

Direktiivissä laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden yläraja alenee vuoteen 2015 mennessä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa nykyisestä 1 prosentista 0,1 prosenttiin. Nämä merialueet ovat niin sanottuja rikkipäästöjen valvonta-alueita, ja niillä rikkipäästöjen vähentäminen on muita EU:n merialueita nopeampaa. Teollisuus on kritisoinut päästörajojen tiukennusten aikataulua liian tiukaksi, mutta toisaalta päästöjä on puhdistettu jo vuosikymmenet kuivalla maalla – miksi meriliikenteen pitäisi olla tästä poikkeus? Rekkojen dieselin rikkiraja on jo nyt sata kertaa tiukempi kuin se, jota Itämeren laivojen pitää noudattaa vuodesta 2015.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan laivojen aiheuttamat ilmansaasteet tappavat ennenaikaisesti noin 50 000 ihmistä EU-maissa joka vuosi. Komission arvion mukaan direktiivin terveys- ja ympäristöhyödyt ovat 3-12 kertaiset verrattuna muutoksesta aiheutuviin kustannuksiin.

IMO:n sopimuksen mukaan EU:n eteläisillä merialueilla päästörajoja tiukennetaan Itämerta, Pohjanmerta ja Englannin kanaalia hitaammin. Olisi kuitenkin loogista, että EU nopeuttaisi omilla päätöksillään rikkipäästöjen vähentämistä myös Euroopan eteläisillä merialueilla, kansainvälisen merenkulkujärjestön päätöksiä nopeammin.

Lue lisää:
Satu Hassin blogi: Saasteet ja isänmaa

Satu Hassin blogi: Rikkipäästöjä vähentämällä säästyy ihmishenkiä

Valtioneuvoston tiedote: Rikkidirektiivillä parannetaan ympäristön tilaa ja ihmisten terveyttä

0 kommenttia »

Euroopan parlamentti myönsi vuoden 2011 Saharov-palkinnon viidelle arabikevään kansannousua edustaneelle aktivistille. Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek jakaa palkinnon voittajille Strasbourgissa 14. joulukuuta. Saharov-palkinto myönnetään vuosittain mielipiteenvapauden puolesta.

Arabikevään edustajista palkittiin viisi aktivistia: Asmaa Mahfouz (Egypti), Ahmed al-Zubair Ahmed al-Sanusi (Libya), Razan Zaitouneh (Syyria), Ali Farzat (Syyria) ja edesmennyt Mohamed Bouazizi (Tunisia). Edesmennyt Mohamed Bouazizi menehtyi sytyttäessään itsensä tuleen, mikä johti kapinoiden aaltoon arabimaailmassa. Asmaa Mahfouz edustaa Egyptin Tahrir-aukion mielenosoittajia. Libyalainen Ahmed al-Zubair Ahmed al-Sanusi oli 31 vuotta vankilassa ja edistää nyt demokratiaa maassaan. Ihmisoikeusjuristi Razan Zaitouneh ja poliittinen satiristi Ali Farzat edustavat Syyrian kansan jatkuvaa taistelua. Mahfouz ja Zaitouneh edustavat myös arabikevään kansannousuun osallistuneita naisia.

Puhemies Buzek painotti puheessaan, että “nämä yksilöt edesauttoivat historiallista muutosta arabimaailmassa, ja tällä palkinnolla parlamentti osoittaa solidaarisuutensa ja tukensa taistelussa vapauden ja demokratian puolesta ja autoritäärisiä vallanpitäjiä vastaan”. Voittajia ehdotti yhdessä neljä poliittista ryhmää: EPP, S&D, ALDE ja Vihreät/EVA.

Euroopan parlamentti on jakanut Saharov-palintoa mielipiteenvapauden puolesta jo vuodesta 1988 lähtien yksilöille ja organisaatioille, jotka ovat osallistuneet merkittävällä tavalla taisteluun ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta. Voittajat jakavat 50 000 euron palkinnon.

Lisätietoa:
Saharov-palkinnon verkkosivut

Euroopan parlamentin uutinen

Tarja Cronbergin blogi

0 kommenttia »

YK:n Durbanin ilmastokokous lähestyy. Euroopan unionin ympäristöministerit päättivät 10.10. kokouksessaan EU:n kannoista tulevaan ilmastokokoukseen.

Durbanin ilmastokokous pidetään joulukuussa 2011. Kokouksessa tullaan päättämään Kioton sopimuksen jatkosta sekä etsitään suuntaviivoja maailmanlaajuiselle ilmastosopimukselle. EU:n tärkein tavoite kokouksessa onkin vahvan tiekartan löytäminen kattavalle ja kaikkia maita sitovalle ilmastosopimukselle. EU edellyttää sopimukselta tavoitetta säätää riittävät päästövähennykset ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi kahteen asteeseen vuoteen 2050 mennessä. Kahden asteen lämpenemistä pidetään kriittisenä rajana, jonka jälkeen ilmaston lämpeneminen ryöstäytyy käsistä.

EU hyväksyy Kiotolle jatkokauden, mikäli sen asettamat ehdot täyttyvät. Tärkein ehdoista on, että kaikki maat sitoutuvat tavoittelemaan sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Myös Euroopan parlamentin vihreä ryhmä tukee tätä tavoitetta ja kannattaa Kioton sopimuksen jatkamista. Ryhmä kuitenkin kritisoi EU:n nykyistä kantaa olla sitoutumatta 30 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Nykyisillä sitoumuksilla, mitä eri maat ovat luvanneet, maapallon keskilämpötila tulee nousemaan kahden asteen sijasta jopa 3,5 astetta. Edessä on toisin sanoen kova poliittinen vääntö planeetan tulevaisuudesta.

Lue lisää:

Euroopan unionin ympäristöneuvoston tiedote
Euroopan Vihreät/EVA-ryhmän tiedote
Suomen ympäristöministeriön tiedote

0 kommenttia »

Mitä kuluttajan pitäisi tietää kemikaaleista?

Vihreältä Sivistysliitolta ilmestyy 7.11. artikkelikokoelma Kemikaalit kulutuksessa. Julkaisussa käsitellään kuluttajalähtöisesti arjen kemikalisoitumista ja EU:n kemikaalilainsäädäntöä, sekä annetaan vinkkejä arjen kemikaalien kanssa elämiseen.

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään maanantaina 7.11. klo 12:30–14 Eurooppasalissa (Malmikatu 16, Helsinki). Tilaisuudessa ovat keskustelemassa toimittaja ja suositun Kemikaalicocktail-blogin kirjoittaja Noora Shingler sekä Åbo Akademin orgaanisen kemian professori Leif Kronberg. Keskustelun juontaa kirjan toimittanut Taru Anttonen.

Tarjoilujen vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumisia osoitteeseen visio(at)visili.fi. Tervetuloa!

Kirja koostuu seitsemästä artikkelista, joissa eri asiantuntijat käsittelevät kemikalisoitumista eri näkökulmista. Artikkeleissa etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: miten lainsäädäntö suojelee kuluttajia vaarallisilta aineilta, tutkitaanko kemikaaleja tarpeeksi ja mitä kemikaaleja kuluttajan kannattaisi välttää? Kirjaan ovat kirjoittaneet julkistamistilaisuuden puhujien lisäksi kemiantekniikan diplomi-insinööri Anja Nystén, europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.), emerita professori Terttu Vartiainen sekä Luomuliiton asiantuntija Mikko Rahtola. Julkaisua on rahoitettu ulkoasianministeriön EU-tiedotustuella.

Kirjaa voi tilata 10 euron hintaan Vihreästä Sivistysliitosta sähköpostitse visio(at)visili.fi ja puhelimitse 044-727 3240. Kirjan pdf-versio on ladattavissa Vihreän Sivistysliiton internet-sivuilta 7.11. alkaen.

Lisätietoja:

Taru Anttonen, Vihreä Sivistysliitto ry
puh. + 358 44 727 3244, + 358 44 727 3240
taru.anttonen(at)visili.fi
www.visili.fi

0 kommenttia »

Saksan “supervaalivuosi” jatkui kaksilla osavaltiovaaleilla, joissa molemmissa Vihreät menestyivät. Mecklenburg-Vorpommenissa Vihreät rynnistivät ensi kertaa parlamenttiin, ja jo ennestään vahvasti vihreässä Berliinissä Vihreät sai 17,6% kannatuksen.

Mecklenburg-Vorpommernin vaalituloksen jälkeen Vihreät on parlamentissa kaikissa Saksan osavaltioissa. Vihreät sai 4. syyskuuta pidetyissä osavaltiovaaleissa 8,4% kannatuksen, joka toi puolueelle kuusi uutta parlamenttipaikkaa. Tulos oli samalla paras vihreä vaalitulos itäsaksalaisissa osavaltioissa. Suurimmaksi puolueeksi vaaleissa nousi Sosiaalidemokraatit (SPD).

Vasemmisto pärjäsi myös Berliinin osavaltiovaaleissa, joissa Sosiaalidemokraatit jatkoi edelleen suurimpana puoleena. Vihreät ylsi kannatuksellaan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, toiseksi suurimpana puoleena jatkoi Kristillisdemokraatit (CDU). Vihreistä povattiin vaaleja edeltävissä kannatuskyselyissä jopa suurinta puoluetta, mutta kannatusluvut eivät aivan yltäneet optimistisimpiin arvioihin. Puolue kuitenkin nosti kannatustaan aiemmasta 13 prosentista merkittävästi.

Berliinin osavaltiovaaleissa huomattavaa oli Piraattipuoleen saama 8,9% kannatus. Puolue nousi ensimmäistä kertaa parlamenttiin, ja sai kerralla 15 paikkaa 155-paikkaisesta parlamentista.

Lue lisää:
Euroopan Vihreiden tiedote Mecklenburg-Vorpommernin vaaleista
Parempi EU: Euroopassa edessä vilkas vaalisyksy

0 kommenttia »

Euroopan parlamentin Vihreät/EVA-ryhmä ja Euroopan Vihreä puolue EGP järjestivät Vihreän kesäyliopiston Frankfurt an der Oderin ja Slubicen kaksoiskaupungeissa 8.-11.9.2011. Koulutustapahtuma keräsi paikalle satoja vihreitä eri puolilta Eurooppaa. Suomesta kesäyliopistoon osallistui 35 hengen ryhmä.

Vihreä kesäyliopisto järjestettiin nyt toista kertaa, ensimmäisen kerran kesäyliopisto järjestettiin samassa paikassa kolme vuotta sitten. Viikonlopun aikana järjestettiin luentoja, seminaareja ja työryhmiä mm. vihreän ulkopolitiikan vaihtoehdoista, EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, oikeistopopulismista, vihreästä taloudesta ja uusiutuvasta energiasta, eurooppalaisesta tasa-arvopolitiikasta ja lukuisista muista aiheista. Ohjelman lomassa oli mahdollista käydä myös pyöräretkellä, melomassa Oder-joella tai opastetulla kävelykierroksella. Lisäksi ohjelmaan kuului kulttuuritapahtumia kuten elokuvanäytöksiä, tanssia ja musiikkiesityksiä. Oppimisen lisäksi kesäyliopisto tarjosi areenan vapaalle keskustelulle, viihtymiselle ja rennolle yhdessäololle vihreässä seurassa.

ViSiO oli yhtenä järjestäjänä EU:n maatalouspolitiikkaa käsittelevässä workshopissa Harvesting the opportunities of CAP reform. Worksopissa olivat puhujina mm. MEP Tarja Cronberg, saksalaismeppi Martin Häusling ja ranskalaismeppi José Bové. Tarja Cronberg kertoi omassa osuudessaan luomutuotannosta osana suomalaista maatalous- ja kuluttajapolitiikkaa, sekä luomun mahdollisuuksista CAP-uudistuksessa.

Kesäyliopiston kaikille yhteiset luennot on mahdollista katsoa eri kieliversioilla kesäyliopiston kotisivuilta: http://www.green-summer-university.eu/

Lisäksi Euroopan Vihreän puolueen sivuilta löytyy runsaasti blogeja ja videomateriaalia kesäyliopistoon liittyen.

0 kommenttia »

Tuleva syksy on vilkas vaalisyksy Euroopassa. Eurooppalaiset vihreät puolueet valmistautuvat kukin vaaleihin tahoillaan.

Viron presidentinvaalit

Virossa käytiin 29. elokuuta presidentinvaalit, joissa ainoana haastajana istuvalle presidentille Toomas Henrik Ilvesille oli Vihreät/EVA-ryhmässä toimiva sitoutumaton MEP Indrek Tarand. Presidentistä saivat äänestetää Viron parlamentin jäsenet. Ilves voitti vaalit, mutta Tarand sai kuitenkin neljänneksen kaikista äänistä. Presidentin valta on Virossa pääosin symbolista.

Saksan osavaltiovaalit

Saksan “supervaalivuosi” (Superwahljahr) jatkuu syyskuussa, kun maassa käydään kahdet osavaltiovaalit. Mecklenburg-Vorpommernissa vihreillä on hyvät mahdollisuudet ylittää 5% äänikynnys viimeisenä itäsaksalaisena osavaltiona. Berliinissä vihreiden kannatus on jo vahva, sillä mielipidemittausten mukaan vihreät on jo Berliinin suurin puolue lähes 30% kannatuksellaan. Berliinin osavaltiovaaleista vihreiltä odotetaan huipputulosta, ja vihreille on jo povattu osavaltion pääministerin paikkaa.

Tanskan parlamenttivaalit

Tanskan parlamenttivaalit käydään 15. syyskuuta. Sosiaalidemokraatit ja sosiaaliliberaalit muodostavat koalition Socialistisk Folkepartin kanssa. Socialistisk Folkeparti on punavihreä puolue, joka ei ole Euroopan Vihreiden jäsen, mutta sille on annettu “tarkkailijan” asema suhteessa Euroopan Vihreän puolueeseen. Nämä tällä hetkellä oppositiossa istuvat puolueet haastavat nykyisen oikeistohallituksen.

Latvian parlamenttivaalit

Vaikka Latviassa oli parlamenttivaalit alle vuosi sitten, nyt vaalit käydään uudelleen. Latvian entinen presidentti Valdis Zatlers käytti ensimmäistä kertaa Latvian historiassa valtaansa määrätä kansanäänestys parlamentin hajottamisesta. Kansanäänestys puolsi parlamentin hajotusta, ja uudet parlamenttivaalit käydään 17. syyskuuta. Latvian vihreät muodostavat vaaleissa koalition maanviljelijöiden puolueen kanssa.

Puolan parlamenttivaalit

Puolassa parlamenttivaalit käydään 9. lokakuuta. Puolan vihreät ja sosiaalidemokraatit kampanjoivat vaaleissa yhteisellä listalla.

Sveitsin parlamenttivaalit

Sveitsissä parlamenttivaalit järjestetään 23. lokakuuta, ja vihreiden ennakoidaan saavan vaaleissa yli 10 % kannatuksen.

Espanjan parlamenttivaalit

Espanjassa parlamenttivaaleja aikaistettiin niin, että ne järjestetään 20. lokakuuta 2011. Alunperin vaalit oli tarkoitus järjestää maaliskuussa 2012. Vaaleissa on ensimmäistä kertaa mukana uusi vihreä liike EQUO, joka pyrkii kokoamaan yhteen aiemmin pirstaleisen vihreän järjestökentän. Lue lisää EQUOsta täältä.

Kroatian parlamenttivaalit

Kroatiassa käydään parlamenttivaalit 4. joulukuuta. Vaaleissa ovat vastakkain nykyisen pääministeri Jadranka Kosorin oikeistokoalitio ja keskusta-vasemmistolainen “Alliace of Change”. Vihreät (Zelena lista) ovat mukana vaaleissa omalla itsenäisellä listallaan.

Lue lisää:
Euroopan Vihreiden uutinen
Euroopan Vihreiden heinäkuun kuukauden puolue: EQUO

(päivitetty 15.9.2011)

0 kommenttia »