Kirjoittanut Taru Anttonen 2.9.2010
Energiasyöppöjen hehkulamppujen elämä EU-markkinoilla käy yhä lyhyemmäksi: nyt on vuorossa 75 W hehkulamppujen himmeneminen. Kaikki vanhanmalliset hehkulamput poistetaan EU-markkinoilta vuoden 2012 loppuun mennessä. Myös halogeenivalojen energiatehokkuutta parannetaan uusilla kriteereillä.
Hehkulamppujen vaiheittainen poistaminen EU-markkinoilta alkoi 1.syyskuuta 2009, jolloin markkinoilta poistettiin 100 W lamput. Nyt vuorossa ovat 75 W hehkulamput, joiden laskeminen EU-markkinoille on kiellettyä 1. syyskuuta 2010 alkaen. Myöhemmin markkinoilta poistetaan energiatehokkuussääntöjä kiristämällä vielä 60, 40 ja 25 W hehkulamput. Energiansäästötalkoot koskevat vain uusia EU-markkinoita varten tuotettuja lamppuja, joten kaupat saavat myydä hehkulamppuvarastonsa tyhjiksi.
Kuluttajille energiatehokkaaseen valaisemiseen siirtyminen näkyy nopeasti sähkölaskussa, sillä valaistus vie jopa viidesosan kotitalouksien sähkönkulutuksesta. Euroopan komissio arvioi, että kotitalouksien keskimääräinen vuotuinen sähkölasku pienenee 25–50 euroa vuoteen 2020 mennessä. Uudenaikaiset energiaa säästävät lamput kuten pienloistelamput, halogeenit ja ledit käyttävät parhaimmillaan vain 20–25 % vanhanmallisten hehkulamppujen vaatimasta sähköstä ja kestävät kuusi- tai jopa kymmenkertaisen ajan.
Hehkulamppujen korvaaminen fiksummalla valaistuksella on osa EU:n ilmastonsuojelutavoitteita. Komissio arvioi EU:n säästävän hehkulampuista luopumisella energiaa vuoteen 2020 mennessä 11 miljoonan kotitalouden vuotuisen energiankulutuksen verran, noin 40 miljardia kilowattituntia. Hiilidioksidipäästöt vähenevät samalla noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa.
Lue lisää:
Euroopan parlamentin uutinen aiheesta
Euroopan komissio: Energiansäästölamput
0 kommenttia »
Kirjoittanut Taru Anttonen 16.8.2010
Islannin tie kohti EU-jäsenyyttä on ottanut askeleita eteenpäin. Eurooppa-neuvosto päätti 17. kesäkuuta 2010 aloittaa jäsenyysneuvottelut Islannin kanssa, ja Euroopan parlamentti siunasi neuvotteluiden aloittamisen 7. heinäkuuta hyväksymässään päätöslauselmassaan. Parlamentti asetti islannin jäsenyydelle kuitenkin tiukan ehdon: jäsenyydestä on turha haaveilla, ellei Islanti lopeta valaanpyyntiä.
Valaanpyyntikielto on linjassa EU:n tukeman kansainvälisen valaanpyyntikomission päätöksen kanssa, jota Islanti on kuitenkin rikkonut jo kauan. EU-Jäsenyyden myötä Islanti joutuisi vetämään pois kaikki valaanpyyntikomissiolle esittämänsä vaatimukset.
Islantia on pidetty EU:lle mieluisana jäsenmaana sen vahvan demokraattisen perinteen ja läheisen EU-yhteistyön vuoksi. Islanti on jo ennestään Euroopan talousalueen ETAn jäsen ja myös osapuolena Schengenin sopimuksessa.
Islanti haki EU-jäsenyyttä pikamenettelyllä viime vuonna sen jälkeen, kun maailmanlaajuinen talouskriisi melkein kaatoi saarivaltion talouden.
Jäsenyysneuvotteluiden odotetaan sujuvan ripeästi, mutta haasteen jäsenyydelle asettaa kuitenkin islantilaisten viime aikoina kasvanut EU-kriittisyys. Euroopan parlamentti kehottaakin päätöslauselmassaan Islannin viranomaisia aloittamaan avoimen julkisen keskustelun, jotta Islannin kansalaisten EU-jäsenyyttä koskeviin huoliin voidaan vastata. Islannissa tullaan järjestämään EU-jäsenyydestä kansanäänestys.
Lue lisää:
Lehdistötiedote: Parlamentti tukee Islannin EU-pyrkimystä
Euroopan komission laajentumissivusto
0 kommenttia »
Kirjoittanut Taru Anttonen 10.8.2010
Ilmastoneuvotteluiden Bonnin osapuolikokous 2.-6.8. päätyi turhautuneisiin mielialoihin. Neuvotteluja käytiin samanaikaisesti sekä Kioton pöytäkirjan mahdollisesta jatkokaudesta että kaikkia maita koskevasta sopimuksesta, joka kattaisi myös Yhdysvaltojen ja kehitysmaiden nopeasti kasvavat päästöt. Molemmissa tulokset jäiväy laihoiksi. EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaard kommentoi neuvotteluiden menneen Bonnissa itse asiassa taaksepäin.
Taaksepäin todella mentiin, sillä osa kehittyvistä maista vetäytyi Bonnissa aiemmin Kööpenhaminassa lupaamistaan päästövähennyksistä. Myös ilmastolain kariutuminen Yhdysvalloissa hidastaa sovintoon pääsyä. EU vaatii kuitenkin Cancunin kokouksessa konkreettisia ja kunnianhimoisia edistysaskelia. “Tässä vaiheessa maailma näyttäisi yksinkertaisesti jäävän ilmastonmuutoksen junasta”, komissaari Hedegaard toteaa.
Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia kommentoi kaikkia maita sitovien päästövähennysvelvoitteiden ja niiden raportoinnin olleen suurin neuvotteluja hidastanut asia. Eikä Kioton sopimuksen jatkaminenkaan ratkaise uhkaavaa ilmastokriisiä: “Kioton pöytäkirjan jatkamisella ei yksin ole mahdollista saavuttaa kahden asteen tavoitetta, vaan riittäviä toimia tarvitaan kaikilta eniten päästöjä aiheuttavilta mailta”, toteaa Haunia.
Pieniä askelia kohti sopua otettiin kuitenkin rahoitukseen, sopeutumiseen ja institutionaalisiin järjestelyihin liittyvissä kysymyksissä.
Ilmastoneuvottelut huipentuvat tämän vuoden osalta Cancunissa Meksikossa 29.11.–10.12. järjestettävään osapuolikokoukseen. Tätä edeltää vielä yksi virkamiestason neuvottelukokous Kiinan Tianjinissä 4.-11. lokakuuta. Meksikoon tarvittava kirikierros käy nyt Bonnin jälkeen entistäkin tiukemmaksi.
Lue lisää:
Ilmastokomissaari Connie Hedegaardin tiedote
Suomen valtioneuvoston tiedote: Eteneminen ilmastoneuvotteluissa hidasta
0 kommenttia »
Kirjoittanut Taru Anttonen 3.8.2010
Euroopan parlamentti käsitteli 5.-8. heinäkuuta uuselintarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä viimeisessä täysistunnossaan ennen kesätaukoa. Uuselintarvikkeilla (eng. novel food) tarkoitetaan tuotteita, jotka tehdään uusilla tuotantotavoilla tai joita ei ole perinteisesti käytetty EU:n alueella.
Tällä hetkellä EU:lla ei ole sääntöjä, jotka sallisivat tai kieltäisivät kloonatuista eläimistä peräisin olevat eläintuotteet. Parlamentti vaatii, että komission on tehtävä erillinen lainsäädäntöehdotus, jolla selkeästi kiellettäisiin kloonattujen eläinten ja niiden jälkeläisten kasvattamisen ruoaksi. Näiden tuotteiden saattaminen markkinoille olisi keskeytettävä, kunnes asetus tulee voimaan. Perusteluna kieltovaatimukselle on eläintensuojelu: kloonatut eläimet kärsivät suhteettoman laajasti sairauksista, epämuodostumista ja ennenaikaisista kuolemista.
Parlamentti halusi myös lykkäystä nanohiukkasia sisältävien ja nanotekniikalla tuotettujen elintarvikkeiden käyttöön, kunnes on ehditty kehittää nykyistä paremmat riskinarviointimenetelmät tuotteiden mahdollisiin terveysriskeihin.
Vastaavaa varovaisuusperiaatetta ei noudatettu, kun parlamentti hylkäsi tarkistuksen, jonka mukaan muuntogeenisillä rehuilla ruokituista eläimistä valmistetut tuotteet tulisi merkitä. Eläintuotteita ostava kuluttaja ei siis voi jatkossa nähdä tuotepakkauksesta, onko ruoan tuottanut eläin syönyt geenimuunneltua rehua. “Tämä on tappio kuluttajien tiedonsaannille ja valinnanvapaudelle”, MEP Satu Hassi kommentoi blogissaan.
Lue lisää:
Euroopan parlementin artikkeli uuselintarvikkeista
Voimassa oleva EU-lainsäädäntö uuselintarvikkeista
Satu Hassin blogikirjoitus 7.7.
Suomalaisten meppien äänestystulos: uuselintarvikkeet
0 kommenttia »
Kirjoittanut Taru Anttonen 30.7.2010
Mepit haluavat lisätä eloperäisen jätteen keräystä, kierrätystä ja kompostointia EU:ssa. Euroopan parlamentti hyväksyi 6.7. päätöslauselman komission vihreästä kirjasta “Biojätehuolto Euroopan unionissa”. Parlamentti perää päätöslauselmassaan sitovaa EU-lainsäädäntöä bioljätehuollosta.
Vajaa puolet EU-maiden kiinteästä yhdyskuntajätteestä (Puolassa jopa 90 %) päätyy edelleen kaatopaikoille, vaikka se onkin jätteiden käsittelyn kannalta huonoin vaihtoehto. Biojätteen osuus kiinteästä yhdyskuntajätteestä on Euroopassa yleensä 30–40 prosentin luokkaa. Biohajoavan ja kompostoitavan viher- ja keittiöjätteen tehokkaampi keräys ja kierrätys voisi tuoda vuosittain 1,5–7 miljardin euron hyödyt taloudelle ja ympäristölle.
Jäsenmaiden biojätehuolto on kirjavaa: useissa jäsenmaissa jätteiden keräys ja kierrätys toimii tehokkaasti, mutta etenkin uusille jäsenmaille erilliskeräyksen järjestäminen on suuri haaste.
Parlamentti kehottaa Euroopan komissiota laatimaan vuoden 2010 loppuun mennessä ehdotuksen erityiseksi biojätedirektiiviksi. Ehdotukseen tulisi sisältyä kaikkia jäsenmaita koskevan pakollisen erilliskeräysjärjestelmän perustaminen, biojätteen kierrätys ja sitä koskevat sitovat tavoitteet ja biojätteestä saatavien kompostityyppien laatuluokitus.
Mepit korostavat tarvetta lisätä biojätteen ohjaamista pois kaatopaikoilta. Biojätteen erilliskeräyksen lisääminen voi myös auttaa EU:ta saavuttamaan sen omat kierrätystä ja uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteet.
Lue myös Euroopan parlamentin tiedote aiheesta.
0 kommenttia »
Kirjoittanut Taru Anttonen 28.7.2010
Paine EU:n päästörajoitusten tiukennuksiin kasvaa. Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian ympäristöministerit vetosivat 15.7. Financial Timesissa, että EU tiukentaisi vuoden 2020 päästötavoitettaan 30 prosentin vähennykseen vuoden 1990 tasosta.
Kolmen maan ministerit toteavat kirjoituksessaan, että nykyisin voimassa oleva 20 prosentin päästövähennystavoite ei riittävästi kannusta yrityksiä investoimaan vähähiilisiin ratkaisuihin. Lama on vähentänyt EU:n päästöjä 11 prosentilla ja päästöoikeuden hinta on vajonnut pohjalukemiin. Ilmastotutkijoiden mukaan maailman maiden tähän mennessä julkistamat sitoumukset eivät riitä estämään maapallon lämpenemistä yli kahdella asteella. Kahden asteen lämpenemistä pidetään kriittisenä pisteenä, jonka jälkeen ilmastonmuutos voi ryöstäytyä käsistä hallitsemattomaksi.
Suomalaiset EU-parlamentin jäsenet Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki ja Sirpa Pietikäinen ovat tyytyväisiä siihen, että isot ja vaikutusvaltaiset jäsenmaat tiedostavat EU:n tähänastisten ilmastositoumusten riittämättömyyden. Mepit kannustavat Suomea tukemaan ympäristöministerien aloitetta, jolla EU näyttäisi muille maille tietä ilmastoneuvotteluissa. “Jos haluamme estää ilmastonmuutoksen kehittymisen vaarallisen rajuksi, päästötavoitteita tulee tiukentaa”, mepit toteavat yhteisessä tiedotteessaan.
Europarlamentaarikkoja ilahdutti suurten EU-maiden julistuksessa erityisesti Saksan mukanaolo, sillä Saksa on viime aikoina suhtautunut nihkeästi päästötavoitteen tiukentamiseen.
“Myös Suomen olisi nyt hyvä päivittää kantansa ja liittyä Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan rinnalle vaatimaan tiukempia päästövähennyksiä”, Hassi sanoo.
Lue myös:Suomen europarlamentaarikkojen tiedote
0 kommenttia »
Kirjoittanut Taru Anttonen 30.6.2010
EU ja USA ovat allekirjoittaneet terrorismin torjunnan nimissä tehdyn SWIFT-sopimuksen, joka sallii kansainvälisten tilisiirtotieojen luovuttamisen Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaisille. Euroopan parlamentti hylkäsi helmikuussa aiemman sopimuksen perusoikeuksiin ja henkilötietojen suojaan vedoten. Nyt allekirjoitettu uusi sopimus sisältää parlamentin toivomat muutokset.
Sopimuksen kannalta merkittävää on, että Euroopan parlamentti on käyttänyt sopimusprosessissa Lissabonin sopimuksen sille mukanaan tuomaa laajentunutta lainsäädäntövaltaa. Parlamentti hylkäsi veto-oikeudellaan jo kertaalleen allekirjoitetun sopimuksen helmikuussa. Sopimus oli tällöin neuvoteltu ilman parlamentin myötävaikutusta. Hylätessään aiemman sopimuksen parlamentti peräsi uuteen neuvottelumandaattiin tiukempaa suojaa arkaluontoisille henkilötiedoille.
Nyt allekirjoitetussa sopimuksessa kriteerit pankkitietojen luovuttamiselle ovat aiempaa tiukemmat. Sopimus tarvitsee kuitenkin vielä parlamentin siunauksen tullakseen voimaan. “Neuvosto tajunnee nyt, ettemme taivu, jos kansalaisten perusoikeuksia loukataan”, kommentoi MEP Heidi Hautala tiedotteessaan.
Lue myös:
European Voicen uutinen SWIFT-sopimuksen allekirjoittamisesta
Euroopan parlamentti: SWIFT-sopimus: näyttävätkö mepit punaista vai vihreää valoa pankkitietojen luovutukselle?
Heidi Hautalan tiedote SWIFT-sopimuksen tyrmäämisestä
0 kommenttia »
Kirjoittanut Taru Anttonen 28.6.2010
Belgia aloittaa puolivuotiskautensa EU:n puheenjohtajamaana 1. heinäkuuta 2010. Puheenjohtajuuskauden tärkeimmiksi teemoiksi on summattu mm. talouskriisistä selviäminen, taistelu köyhyyttä vastaan, sisä- ja oikeusasioiden Tukholman ohjelma, vihreän talouden ja teknologian edistäminen, Cancunin ilmastokokoukseen valmistautuminen ja EU:n uuden ulkosuhdehallinnon toimeenpano.
Syksyn prioriteetit ovat jatkoa Espanjan nyt loppuvaan puheenjohtajuuskauteen, ja ne jatkuvat keväällä 2011 Unkarin ottaessa vastaan puheenjohtajuuden. Syksyn aikana EU:ssa tullaan muun muassa linjaamaan euroalueen tulevaisuudesta sekä tekemään päätöksiä EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta ja EU:n Yhteisen Maatalouspolitiikan (YMP) uudistamisesta.
Euroopan parlamentin ihmisoikeusasiain alavaliokunnan puheenjohtaja, MEP Heidi Hautala toivoo EU:n uuden puheenjohtajamaan terävöittävän EU:n otetta ihmisoikeusasioissa. Hän allekirjoitti 24.6. ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin suositukset Belgian puheenjohtajuuskaudelle.
Lue puheenjohtajuuskauden ohjelma kokonaisuudessaan tästä.
Belgian puheenjohtajuuskauden viralliset kotisivut: http://www.eutrio.be/
Heidi Hautalan nettipäiväkirja: Human Rights Recommendations for Belgian EU Presidency
0 kommenttia »
Kirjoittanut Taru Anttonen 24.6.2010
EU on saanut päätökseen asetuksen laittomasti hakatun puun tuontikiellosta unionin alueelle. Laiton puu ja sellaisesta valmistettujen tuotteiden tuonti unionin alueelle sekä EU-maassa laittomasti hakatun puun myynti kiellettiin. MEP Satu Hassi (vihr.) on toiminut asetuksessa parlamentin esittelijänä ja pääneuvottelijana.
Puutavaraa ja puutuotteita eteenpäin myyvien pitää säilyttää viiden vuoden ajan dokumentit, joista näkyy, mistä tavara on ostettu ja minne se on myyty eteenpäin. Lopputulos lainsäädännöstä oli kuitenkin kompromissi: Hassi harmittelee, että painotuotteet jätettiin asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle
Hassin mukaan uusi EU-asetus antaa suomalaiselle puulle kilpailuedun, sillä Suomessa on jo ennestään järjestelmä, joka valvoo hakkuita tarkasti, joten täällä hakatun puun laillisuus on helppo todistaa. Asetus hyväksytään virallisesti heinäkuun täysistunnossa.
Lue Satu Hassin blogikirjoitus.
Lue Euroopan vihreiden tiedote.
0 kommenttia »
Kirjoittanut Taru Anttonen 24.6.2010
Brysselissä pohdittiin 7.–8. kesäkuuta mepeistä, kansanedustajista ja akateemikoista kootun 250 kokousedustajan voimin Euroopan energiatarpeita 2000-luvulla. Edustajat paneutuivat EU-maiden energiavarmuuden turvaamiseen, energian yhteismarkkinoiden luomiseen sekä uusiutuviin energiamuotoihin.
Kokouksen loppupäätelmät liputtivat vihreän teollisen vallankumouksen puolesta: EU:n pitäisi luoda yhteinen energiayhteisö, joka perustuisi kestävyyteen, kilpailukykyyn ja energiavarmuuteen. Ajatuksen Euroopan energiayhteisöstä lanseerasivat 5. toukokuuta Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek ja Euroopan komission entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Jacques Delors. Energiayhteisö nojautuisi integroituihin sähköverkkoihin, energian hinnan vakauttamiseen, energialähteiden hajauttamiseen ja energiavarojen yhteiseen hallintaan. Puhemies Buzek painotti kokouksen loppupuheenvuorossaan, että uusiutuvien energianlähteiden tulisi olla eurooppalaisen energiapolitiikan kärjessä.
Ensimmäinen askel tiiviimmälle energiayhteisölle on kansallisten energiaverkkojen yhdistäminen. Tätä edellyttävät toimitusten takaaminen ja myös uusiutuvien kuten tuuli- ja aurinkoenergian, kehittäminen sekä hiilipäästöjen vähentäminen. Energiamarkkinoiden vapauttaminen saattaisi myös alentaa kuluttajahintoja.
Euroopan vihreä puolue EGP on jo kauan puhunut uusiutuvaan energiaan perustuvan energiavallankumouksen puolesta. Energiavallankumpus on esillä myös Euroopan vihreän säätiön (Green European Foundation GEF) tuoreimmassa julkaisussa Sustainable Industrial Policy for Europe - Governing the Green Industrial Revolution.
Lue myös: Euroopan vihreän puolueen manifesti Green New Deal for Europe
Euroopan parlamentti: Yhdistetty energiaverkko - ensimmäinen askel kohti EU:n energiayhteisöä
GEF:n julkaisun Sustainable Industrial Policy for Europe - Governing the Green Industrial Revolution voi tilata tai ladata säätiön kotisivuilta.
0 kommenttia »
