Euroopan parlamentti kansainvälisen varainsiirtoveron puolella

Euroopan parlamentti asettui täysistunnossaan 8.3. tukemaan kansainvälistä valuutansiirtoveroa eli ns. Tobinin veroa. Vero kohdistuisi valuutasta toiseen tehtyihin kauppoihin.

Kansainvälinen valuutansiirtovero oli täysistunnossa esillä kahdessa parlamentin hyväksymässä mietinnössä. Anni Podimatan (S&D, GR) esittelemä mietintö koski innovatiivista rahoitusta maailmanlaajuisesti ja Euroopan tasolla ja Eva Jolyn (Vihreät/EVA) mietintö yhteistyötä kehitysmaiden kanssa hyvän hallintotavan edistämiseksi verotusalalla. Podiman mietinnössä sanottiin, että mikäli maailmanlaajuista finanssiveroa ei saada toteutettua, tulisi EU:n kuitenkin ottaa käyttöön oma euroopanlaajuinen vero.

Molemmissa mietinnöissä alleviivataan, että jo EU-maiden välisellä varainsiirtoverolla voitaisiin kerätä jopa 200 miljardia euroa. Vero toisi paljon tuloja hyvin pienelläkin veroprosentilla ja se myös ehkäisisi spekulatiivista valuuttakauppaa.

Vihreät ovat ajaneet varainsiirtoveroa kansainvälisille rahoitusmarkkinoille jo kauan.

Lue lisää:

Euroopan parlamentin tiedote (englanniksi)

Suomalaisten meppien äänestystulos Tobinin verosta

Parlamentti vähentää matkustustaan Strasbourgiin

Euroopan parlamentti on tehnyt historiaa vähentämällä matkustamistaan Strasbourgiin. Parlamentti päätti yhdistää kaksi Strasbourgin istuntoviikkoa, mikä vähentää Strasbourgin matkoja yhdellä kerralla vuodessa. Päätös voi tuntua pieneltä, mutta se on kuitenkin historiallinen parlamentin toiminnan kannalta.

Parlamentin matkustus Strasbourgiin kerran kuussa johtuu unionin perussopimuksesta, jonka mukaan parlamentin on pidettävä vuodessa 12 täysistuntoviikkoa Strasbourgissa. Perussopimusta voivat muuttaa ainoastaan jäsenmaat yksimielisellä päätöksellä, eikä Ranska luovu hevillä parlamentin tärkeimmistä viikoista omalla maaperällään. Muu parlamentin toiminta, kuten valiokunnat, erilaiset kuulemiset ja muut täysistunnot tapahtuvat Brysselissä. Parlamentin sihteeristö puolestaan toimii Luxembourgissa.

Strasbourgin viikkoja on jouduttu aiemmin pitämään kaksikin yhden kuukauden aikana, sillä kesäloman vuoksi elokuussa ei ole istuntoa. Nyt parlamentti päätti kuitenkin pitää nämä kaksi istuntoviikkoa peräjälkeen. Satu Hassi kirjoittaa blogissaan kyseessä olevan ensimmäinen kerta unionin historiassa, kun mepit käyvät kapinaan Strasbourgin viikkoja kohtaan. Hassi kirjoittaa myös, että jos Strasbourgin istuntoviikoista luovuttaisiin, rahaa säästyisi vuosittain peräti 180 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Satu Hassin blogi
Brussels-Strasbourg Seat Study Groupin tutkimuksen tiivistelmä

Puhtaampia pakettiautoja?

Euroopan parlamentti äänesti helmikuun täysistunnossaan pakettiautojen päästörajoista. Euroopan parlamentti uutisoi tuloksen ympäristö- ja ilmastoystävällisten pakettiautojen esiinmarssina, mutta Vihreät olivat hyväksyttyä lakia kohtaan kriittisempiä.

Komission alkuperäisessä ehdotuksessa vuonna 2020 uusien autojen päästötavoitteeksi oli asetettu 135 g/km, mutta parlamentti halusi suurten ryhmien enemmistöllä löysentää päästötavoitetta peräti 147 g/km. Parlamentin Vihreät/EVA-ryhmä jäi vastustuksessa yksin. Komission alkuperäinenkin esitys oli Vihreiden mukaan löyhä, ja nyt hyväksyttyyn teksiin vaikuttivat voimakkaasti niin autoteollisuuden lobbarit kuin suuret autontuottajajäsenmaat neuvostossakin.

- Tämä äänestys edustaa Euroopalle menetettyä mahdollisuutta innovaatioissa ja ilmastonsuojelussa. Lain tarkoitus oli edistää puhtaampien ja tehokkaampien autojen tuotantoa, mutta parlamentin ja neuvoston neuvottelmat säännöt eivät juuri rohkaise autonvalmistajia vihreisiin innovaatioihin, toteaa Vihreät/EVA-ryhmän puheenjohtaja Rebecca Harms ryhmän tiedotteessa.

Laki tarvitsee vielä neuvoston hyväksynnän tullakseen voimaan.

Lisätietoja:

Vihreät/EVA-ryhmän tiedote
Euroopan parlamentin kooste helmikuun täysistunnosta

Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi

EU:n tämän vuoden teemana on vapaaehtoistoiminta. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Lisäksi teemavuonna halutaan kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä merkittävästä työstä.

Vapaaehtoistyötä tehdään EU-maissa paljon: jopa  23 % kaikista yli 15-vuotiaista ilmoittaa tekevänsä vapaaehtoistyötä. Osallistumisaktiivisuus vaihtelee kuitenkin maittain aina Ruotsin ja Hollannin yli 40 prosentista Bulgarian ja Kreikan alle 10 prosenttiin.

Teemavuosi on viestinnällinen hanke. Sen puitteissa ei jaeta rahaa vapaaehtoistyöhön, vaan pyritään tietoisuutta nostamalla vahvistamaan vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä. Teemavuoden aikana ryhmä vapaaehtoistyöntekijöitä kiertää eri EU-maissa esittelemässä eri toimintamahdollisuuksia. Ryhmä vierailee kussakin maassa 10 päivän ajan ja keskustelee muun muassa poliittisten päättäjien kanssa vapaaehtoistoiminnan tarpeista. Ryhmää seuraa 27 journalistia, jotka raportoivat kiertueen tapahtumista. Tiimin tuottamat videokatsaukset ja lehtiartikkelit julkaistaan eri tiedotusvälineissä ja verkossa. Jäsenmaiden tapahtumia koordinoi Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden yhteenliittymä, joka on vuodesta 2007 lähtien koonnut yhteen 33 eurooppalaista alan verkostoa.

Suomessa teemavuoden kansallinen koordinaatioelin on Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE. Teemavuosi toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin kanssa. Suomessa vapaaehtoistoimintaan rohkaistaan mm. haastekampanjalla, jossa kerätään vapaaehtoistoimintaan käytettyjä työtunteja tulevan vuoden ajalta. Lisäksi kampanjan sivuille kerätään vapaaehtoistyön organisaatioiden yhteystietoja, jotta vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet löytävät helposti itselleen sopivan ja mieluisan tavan osallistua.

Vapaaehtoistoiminnan teemavuodesta voi lukea lisää teemavuoden virallisilta sivuilta osoitteesta www.eyv2011.eu.

Suomessa vapaaehtoistoiminnan teemavuosi 2011 näkyy osoitteessa www.vapaaehtoistoiminta2011.fi.

Eurooppalainen suojelumääräys eteni parlamentissa

Euroopan parlamentti antoi ennen joulutaukoa tukensa eurooppalaiselle suojelumääräykselle eli lähestymiskiellolle. Direktiivin tarkoituksena on suojata EU-kansalaisia väkivallalta yli EU-maiden rajojen. Kansalaisen muuttaessa EU-maasta toiseeen, hänellä olisi oikeus turvaan toisessa maassa saamansa suojelumääräyksen perusteella. Direktiivi suojelumääräyksestä tarvitsee kuitenkin vielä neuvoston tuen.

MEP Heidi Hautala osallistui direktiivin valmisteluun parlamentin sisä- ja oikeusasioiden valiokunnassa. Hän pitää direktiiviä tarpeellisena, sillä suoja väkivallalta ei pysähtyisi enää maiden rajoihin. Pelkkä direktiivi ei kuitenkaan ole Hautalan mielestä vielä riittävä:
-  Tarvitaan valistuskampanjoita, joilla lisätään tietoutta mahdollisuudesta eurooppalaiseen suojelumääräykseen. On hyvä, että jäsenmaita kannustetaan kouluttamaan viranomaisia, mutta tiedottamista ei tulisi tehdä vain olemassa olevien tiedotuskampanjoiden sisällä, kuten nyt esitetään, Hautala sanoo tiedotteessaan.

Eurooppalainen suojelumääräys on osa komission toimintasuunnitelmaa, joka konkretisoi jäsenmaiden vuonna 2009 hyväksymän Tukholman sopimuksen. Tukholman sopimus koskee oikeus- ja sisäasioiden yhteistyötä jäsenmaiden välillä. Jäsenmaiden erilaiset oikeusperinteet ovat johtaneet moniin käytännön ongelmiin, kun esimerkiksi yhden maan oikeudellisia asiakirjoja ei aina tunnusteta toisessa maassa. Tukholman sopimuksen tarkoitus onkin edistää yhdenmukaisten ratkaisumallien soveltamista ongelmiin, joiden vaikutukset ulottuvat yli kansallisten rajojen.

Parlamentin mukaan eurooppalaisen suojelumääräyksen tulee huomioida erot kansallisessa lainsäädännössä. Sen on voitava perustua erilaisiin suojelumääräyksiin eli ei pelkästään rikosoikeudellisiin määräyksiin. Näin esimerkiksi Suomen lähestymiskiellot eivät jäisi direktiivin ulkopuolelle. Seuraavaksi neuvosto käsittee parlamentin ja neuvoston puheenjohtajamaa Belgian neuvottelemaa kompromissia direktiivistä. Sopuun pääseminen direktiivistä neuvoston kanssa voi kuitenkin olla haastavaa, sillä tällä hetkellä neuvostossa ei ole tarvittavaa enemmistöä suojelumääräyksen hyväksymiseksi.

Lue lisää:

Euroopan komissio: Tiiviimpää oikeus- ja turvallisuusyhteistyötä EU:n sisällä

Heidi Hautalan tiedote: Parlamentti tukee eurooppalaista suojelumääräystä

EU:n ensimmäinen kansalaisaloite vaatii GMO-kieltoa

Komissio on vastaanottanut EU:n historian ensimmäisen miljoonan EU-kansalaisen allekirjoittaman kansalaisaloitteen. Aloite koskee geenimuunnellun viljelyn lopettamista EU:ssa.

Euroopan neuvosto on vasta hyväksynyt kansalaisaloitteen virallisen muodon, ja se tarvitsee vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän tullakseen voimaan. Jo etukäteen jätetty kansalaisaloite kertoo MEP Heidi Hautalan mukaan kansalaisten huolesta geenimanipulaation riskeistä:
- Toivon lämpimästi komission tukevan aloitetta. Vähintään oletan sen vauhdittavan geenimuuntelusääntöjen tiukentamista siten, että perinteisen maanviljelyn turvallisuus taataan nykyistä paremmin, toivoo Hautala.

Eurooppalainen kansalaisaloite tuli mahdolliseksi Lissabonin sopimuksen myötä. Lisää kansalaisaloitteesta voi lukea komission kansalaisaloitetta koskevilta sivuilta.

Kansalaisaloite GMO:n kieltämisestä löytyy täältä: http://www.avaaz.org/en/eu_gmo/

Lue myös Heidi Hautalan tiedote aiheesta.

Cancúnin tulokset rohkaisevia

YK:n Cancunin ilmastokokouksessa otettiin tärkeitä askelia kohti kansainvälistä ilmastosopimusta. Kokous hyväksyi kompromissin päätösasiakirjasta myöhään lauantain vastaisena yönä. Hyväksytty asiakirja on ilmastosopimuksen alainen neuvotteluteksti, joka kattaa monia tärkeitä asioita ilmastosopimuksen syntymisen osalta.

Hyväksytty teksti kattaa mm. tavoitteen rajoittaa lämpeneminen enintään kahteen asteeseen, toiveen tiukentaa Kööpenhaminan sitoumuksessa ilmoitettuja kansallisia tavoitteita sekä sekä kehikon kehitysmaiden metsäkadon pysäyttämiseen tähtääville toimille (REDD+). Sopuun päästiin myös kehitysmaiden päästöjen raportoinnista, uusien markkinamekanismien harkitsemisesta, teollisuusmaiden 100 mrd. dollarin ilmastotuesta vuonna 2020 ja uuden ilmastorahaston (Green Climate Fund) perustamisesta. Kattavan listauksen tuloksista voi lukea YK:n ilmastosopimuksen virallisilta sivuilta: http://unfccc.int/2860.php

Kokouksen lopputulos jätti vielä useita tärkeitä kohtia auki. Kahden viikon neuvottelujen aikana osa teollisuusmaista – erityisesti Yhdysvallat, Japani, Kanada ja Venäjä – madalsivat jo valmiiksi alhaisia odotuksia. Nousevat taloudet Kiinan ja Intian johdolla puolestaan joustivat kannoissaan esimerkiksi päästöjen seurannan läpinäkyvyyttä koskien. Lisäksi Kioton pöytäkirjan toinen sitoumuskausi vuoden 2012 jälkeen jäi vaille päätöksiä. Japanilla, Venäjällä ja Kanadalla on nyt vuosi aikaa muuttaa linjaansa, kun asioista kokoonnutaan päättämään seuraavan kerran Etelä-Afrikassa.

Vaikka neuvottelut etenevät hitaasti, ne kuitenkin etenevät. lmastokokous osoitti, että valtaosa maailman maista ymmärtää ilmastonmuutoksen uhkan vakavuuden.

Lue lisää:

Kansalaisjärjestöjen yhteinen blogi ilmastoneuvotteluista: http://ilmasto.org/cancun/

Ympäristöministeriön tiedote

Euroopan parlamentin Vihreät/EVA-ryhmän tiedote (englanniksi)

Euroopan parlamentin tiedote (englanniksi)

Pahimmat EU-lobbaajat nimetty

Vuoden 2010 pahimmiksi lobbaajiksi on nimitetty RWE (npower) ja Goldman Sachs ja ISDA. Pahimman lobbaajan kilpailun järjestivät Euroopan Maan ystävät, Corporate Europe Observatory, LobbyControl ja Spinwatch. Suosikkiaan pystyi äänestämään kampanjan verkkosivuilla.

Saksalainen energiajätti RWE (npower) voitti äänestyksen ilmastokategoriassa selkeällä 58% äänimäärällää. RWE sai palkinnon mittavasta viherpesustaan, jolla se on pyrkinyt peittämään hiili- ja öljylämmitteisten voimaloidensa päästöt. Rahoituskategoriassa Goldman Sachs ja ISDA vetivät pisimmän korren lobbaamalla pankkien johdannaisia, jotka ovat olleet niin vuoden 2008 finanssikriisin kuin ruokakriisinkin pääroolissa. Goldman Sachs ja ISDA veivät jopa 59% rahoituskategorian äänistä.

Voittajat nimitettiin ISDAn toimiston edustalla Brysselissä pidetyssä seremoniassa.

Lue lisää: http://www.worstlobby.eu/

Cancúnin ilmastokokous alkoi

Kaksi viikkoa kestävä YK:n ilmastokokous alkoi tänään Meksikon Cancúnissa. Lähes 200 valtiota on kokoontunut Meksikoon etsimään sopua siitä, miten ilmastonmuutosta voitaisiin hidastaa. Kokouksessa neuvotellaan laajasta kaikkia maita koskevasta ilmastosopimuksesta sekä vain osaa maita koskevasta Kioton pöytäkirjan jatkosta.

Edellinen ilmastokokous Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 päättyi pettyneisiin tunnelmiin, kun sitoviin päätöksiin ei päästy. Vuoden aikana Cancúnin kokousta on edeltänyt neljä virkamiestason kokousta, joiden perusteella Cancúnin kokouksen realistiseksi tavoitteeksi on alkanut hahmottua niin kutsuttu tasapainoinen päätöspaketti. Sillä tarkoitetaan käytännössä merkittävää ja hyvin tasapainotettua edistystä keskeisissä neuvottelujen asiakohdissa osapuolikokouksen päätöksen tai päätösten muodossa. Paketin pohjalta neuvotteluja voitaisiin jatkaa sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi.

Kansalaisjärjestöjen yhteinen sivusto YK:n ilmastokokouksista, missä mm. ajankohtaisia blogeja ja videoita: http://ilmasto.org/cancun/

Suomen Luonnonsuojeluliiton ilmastoblogi: http://ilmastoblogi.wordpress.com/

Euroopan vihreiden ilmastokampanjan tiedote Cancúnin kokouksesta: http://tinyurl.com/24ouohu

Euroopan parlamentti haluaa tiukentaa EU:n ilmastotavoitteita

Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan 25.11.2010 päätöslauselman, jossa se vaatii EU:n päästövähennysten tiukentamista 20 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Päätöslauselma linjaa EU:n toimintatavoitteita Cancúnin ilmastokokouksessa.

MEP Satu Hassi on iloinen parlamentin kannasta: “EU:n päästötavoitteen tiukentaminen olisi tervetullut vauhditus kansainvälisille ilmastoneuvotteluille”, Hassi toteaa tiedotteessaan. “Toivon myös EU:n jäsenmaiden hallitusten ymmärtävän tämän”, Hassi jatkaa.

Tiukemmat ilmastotavoitteet ovat realistisia toteuttaa – ilmaston kannalta välttämättömiä. “EU:n päästöt ovat jo alentuneet melkein 20% vuoteen 1990 mennessä. Kaksi vuotta sitten hyväksytty 20 prosentin päästövähennystavoite tarkoittaa siis suurin piirtein vain entisen menon jatkamista. On aika päivittää päästötavoite ja sen avulla auttaa luomaan satojatuhansia uuden tekniikan työpaikkoja”, Hassi selvittää.

Lue lisää:
Satu Hassin tiedote

-->