Vajaa puolet EU-maiden kiinteästä yhdyskuntajätteestä (Puolassa jopa 90 %) päätyy edelleen kaatopaikoille, vaikka se onkin jätteiden käsittelyn kannalta huonoin vaihtoehto. Biojätteen osuus kiinteästä yhdyskuntajätteestä on Euroopassa yleensä 30–40 prosentin luokkaa. Biohajoavan ja kompostoitavan viher- ja keittiöjätteen tehokkaampi keräys ja kierrätys voisi tuoda vuosittain 1,5–7 miljardin euron hyödyt taloudelle ja ympäristölle.

Jäsenmaiden biojätehuolto on kirjavaa: useissa jäsenmaissa jätteiden keräys ja kierrätys toimii tehokkaasti, mutta etenkin uusille jäsenmaille erilliskeräyksen järjestäminen on suuri haaste.

Parlamentti kehottaa Euroopan komissiota laatimaan vuoden 2010 loppuun mennessä ehdotuksen erityiseksi biojätedirektiiviksi. Ehdotukseen tulisi sisältyä kaikkia jäsenmaita koskevan pakollisen erilliskeräysjärjestelmän perustaminen, biojätteen kierrätys ja sitä koskevat sitovat tavoitteet ja biojätteestä saatavien kompostityyppien laatuluokitus.

Mepit korostavat tarvetta lisätä biojätteen ohjaamista pois kaatopaikoilta. Biojätteen erilliskeräyksen lisääminen voi myös auttaa EU:ta saavuttamaan sen omat kierrätystä ja uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteet.

Lue myös Euroopan parlamentin tiedote aiheesta.

Kolmen maan ministerit toteavat kirjoituksessaan, että nykyisin voimassa oleva 20 prosentin päästövähennystavoite ei riittävästi kannusta yrityksiä investoimaan vähähiilisiin ratkaisuihin. Lama on vähentänyt EU:n päästöjä 11 prosentilla ja päästöoikeuden hinta on vajonnut pohjalukemiin. Ilmastotutkijoiden mukaan maailman maiden tähän mennessä julkistamat sitoumukset eivät riitä estämään maapallon lämpenemistä yli kahdella asteella. Kahden asteen lämpenemistä pidetään kriittisenä pisteenä, jonka jälkeen ilmastonmuutos voi ryöstäytyä käsistä hallitsemattomaksi.

Suomalaiset EU-parlamentin jäsenet Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki ja Sirpa Pietikäinen ovat tyytyväisiä siihen, että isot ja vaikutusvaltaiset jäsenmaat tiedostavat EU:n tähänastisten ilmastositoumusten riittämättömyyden. Mepit kannustavat Suomea tukemaan ympäristöministerien aloitetta, jolla EU näyttäisi muille maille tietä ilmastoneuvotteluissa. “Jos haluamme estää ilmastonmuutoksen kehittymisen vaarallisen rajuksi, päästötavoitteita tulee tiukentaa”, mepit toteavat yhteisessä tiedotteessaan.

Europarlamentaarikkoja ilahdutti suurten EU-maiden julistuksessa erityisesti Saksan mukanaolo, sillä Saksa on viime aikoina suhtautunut nihkeästi päästötavoitteen tiukentamiseen.

“Myös Suomen olisi nyt hyvä päivittää kantansa ja liittyä Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan rinnalle vaatimaan tiukempia päästövähennyksiä”, Hassi sanoo.

Lue myös:Suomen europarlamentaarikkojen tiedote

Sopimuksen kannalta merkittävää on, että Euroopan parlamentti on käyttänyt sopimusprosessissa Lissabonin sopimuksen sille mukanaan tuomaa laajentunutta lainsäädäntövaltaa. Parlamentti hylkäsi veto-oikeudellaan jo kertaalleen allekirjoitetun sopimuksen helmikuussa. Sopimus oli tällöin neuvoteltu ilman parlamentin myötävaikutusta. Hylätessään aiemman sopimuksen parlamentti peräsi uuteen neuvottelumandaattiin tiukempaa suojaa arkaluontoisille henkilötiedoille.

Nyt allekirjoitetussa sopimuksessa kriteerit pankkitietojen luovuttamiselle ovat aiempaa tiukemmat. Sopimus tarvitsee kuitenkin vielä parlamentin siunauksen tullakseen voimaan. “Neuvosto tajunnee nyt, ettemme taivu, jos kansalaisten perusoikeuksia loukataan”, kommentoi MEP Heidi Hautala tiedotteessaan.

Lue myös:

European Voicen uutinen SWIFT-sopimuksen allekirjoittamisesta

Euroopan parlamentti: SWIFT-sopimus: näyttävätkö mepit punaista vai vihreää valoa pankkitietojen luovutukselle?

Heidi Hautalan tiedote SWIFT-sopimuksen tyrmäämisestä

Syksyn prioriteetit ovat jatkoa Espanjan nyt loppuvaan puheenjohtajuuskauteen, ja ne jatkuvat keväällä 2011 Unkarin ottaessa vastaan puheenjohtajuuden. Syksyn aikana EU:ssa tullaan muun muassa linjaamaan euroalueen tulevaisuudesta sekä tekemään päätöksiä EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta ja EU:n Yhteisen Maatalouspolitiikan (YMP) uudistamisesta.

Euroopan parlamentin ihmisoikeusasiain alavaliokunnan puheenjohtaja, MEP Heidi Hautala toivoo EU:n uuden puheenjohtajamaan terävöittävän EU:n otetta ihmisoikeusasioissa. Hän allekirjoitti 24.6. ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin suositukset Belgian puheenjohtajuuskaudelle.

Lue puheenjohtajuuskauden ohjelma kokonaisuudessaan tästä.

Belgian puheenjohtajuuskauden viralliset kotisivut: http://www.eutrio.be/

Heidi Hautalan nettipäiväkirja: Human Rights Recommendations for Belgian EU Presidency

Puutavaraa ja puutuotteita eteenpäin myyvien pitää säilyttää viiden vuoden ajan dokumentit, joista näkyy, mistä tavara on ostettu ja minne se on myyty eteenpäin. Lopputulos lainsäädännöstä oli kuitenkin kompromissi: Hassi harmittelee, että painotuotteet jätettiin asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle

Hassin mukaan uusi EU-asetus antaa suomalaiselle puulle kilpailuedun, sillä Suomessa on jo ennestään järjestelmä, joka valvoo hakkuita  tarkasti, joten täällä hakatun puun laillisuus on helppo todistaa. Asetus hyväksytään virallisesti heinäkuun täysistunnossa.

Lue Satu Hassin blogikirjoitus.

Lue Euroopan vihreiden tiedote.

Kokouksen loppupäätelmät liputtivat vihreän teollisen vallankumouksen puolesta: EU:n pitäisi luoda yhteinen energiayhteisö, joka perustuisi kestävyyteen, kilpailukykyyn ja energiavarmuuteen. Ajatuksen Euroopan energiayhteisöstä lanseerasivat 5. toukokuuta Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek ja Euroopan komission entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Jacques Delors. Energiayhteisö nojautuisi integroituihin sähköverkkoihin, energian hinnan vakauttamiseen, energialähteiden hajauttamiseen ja energiavarojen yhteiseen hallintaan. Puhemies Buzek painotti kokouksen loppupuheenvuorossaan, että uusiutuvien energianlähteiden tulisi olla eurooppalaisen energiapolitiikan kärjessä.

Ensimmäinen askel tiiviimmälle energiayhteisölle on kansallisten energiaverkkojen yhdistäminen. Tätä edellyttävät toimitusten takaaminen ja myös uusiutuvien kuten tuuli- ja aurinkoenergian, kehittäminen sekä hiilipäästöjen vähentäminen. Energiamarkkinoiden vapauttaminen saattaisi myös alentaa kuluttajahintoja.

Euroopan vihreä puolue EGP on jo kauan puhunut uusiutuvaan energiaan perustuvan energiavallankumouksen puolesta. Energiavallankumpus on esillä myös Euroopan vihreän säätiön (Green European Foundation GEF) tuoreimmassa julkaisussa Sustainable Industrial Policy for Europe - Governing the Green Industrial Revolution.

Lue myös: Euroopan vihreän puolueen manifesti Green New Deal for Europe
Euroopan parlamentti: Yhdistetty energiaverkko - ensimmäinen askel kohti EU:n energiayhteisöä

GEF:n julkaisun Sustainable Industrial Policy for Europe - Governing the Green Industrial Revolution voi tilata tai ladata säätiön kotisivuilta.

Hautala sai vastata kiperiin kysymyksiin ihmisoikeuksista ja EU:n ulkosuhteista. Aiheina olivat mm. Gazan tilanne, EU:n ja Venäjän suhteet, Valko-Venäjä sekä myös ihmisoikeuskysymykset unionin sisällä.

Jean-Marie: Miten EP kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia ulkosuhteissaan kun se tekee niin vähän sisäisissä asioissa (esimerkki: romaneihin kohdistuva rasismi ja Gay Pride -marssien kielto)?

Hautala: On erittäin tärkeää, että EU parantaa jatkuvasti omaa ihmisoikeusmainettaan. EU aikoo liittyä Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen, mistä olen hyvin iloinen. Ja EP:llä tulisi olla rohkeutta tuomita EU:n jäsenmaat, kun ne rikkovat oikeuksia.

Koko chat-keskustelu löytyy Facebookista tämän linkin takaa.

Lue myös Euroopan parlamentin uutinen aiheesta.

Voittajat sarjoittain olivat seuraavat:

Management Award: The Findus Group, UK
Palkinto myönnettiin kestävää kalastusta edistävälle projektille “Fish for life: supporting sustainable fisheries”.

Product Award: EnergyICT, Belgium
Palkinto myönnettiin Tescon kauppojen energiatehokkuutta lisäävälle projektille “Implementation of the advanced energy management system, EIServer®, at British retailer Tesco”. Projektin tarkoitus on vähentää energiankulutusta 20 % kaikissa Tescon kaupoissa Iso-Britanniassa.

Process Award: Zenergy Power GmbH and Bültmann GmbH, Germany
Palkinto myönnettiin uutta energiapihiä tekniikkaa metallien käsittelyssä soveltavalle projektille “Cutting energy consumption by 50% using magnetic billet heating based on superconducting technology”.

International Co-operation Award: Ferrovial, Spain
Palinto myönnettiin veden tarjontaa ja sanitaatiossa Tansaniassa kehittävälle projektille “Maji ni Uhai (Water is life) – water supply and sanitation in the Serengeti district in Tanzania”.

Voittajista voi lukea lisää Euroopan komission tiedotteesta sekä kilpailun kotisivuilta.

Kodinkoneiden energiatehokkuusmerkintöihin muutoksia

Direktiivi muuttaa kodinkoneiden energiatehokkuusmerkintöjä siten, että vastedes kodinkoneista löytyy kolme uutta A-tason energialuokkaa: A+, A++ ja A+++. Jo aikaisempi vuonna 1992 voimaantullut energiatehokkuusmerkintädirektiivi velvoitti valmistajat ja jälleenmyyjät varustamaan kotitalouskoneet energiatehokkuusmerkinnöillä, jotka ilmaisevat niiden energian kulutuksen. Merkintävelvollisuus koski muun muassa jääkaappeja, pakastimia, uuneja, ilmanvaihtolaitteita, tiskikoneita, pesukoneita, kuivausrumpuja ja lamppuja. Uudistettu direktiivi sisältää laajemman valikoiman liike- ja teollisessa toiminnassa käytettäviä laitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi televisiot, vedenlämmittimet ja lämminvesivaraajat.

Jatkossa kaikissa mainoksissa, joissa mainitaan kodinkoneiden energiankulutus tai hinta, tulee näkyä myös tuotteen energialuokka.

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset tiukentuivat

Uudistettu direktiivi asettaa tiukennetut energiatehokkuussäännöt uusille rakennuksille. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vuoden 2020 jälkeen kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia ja että niiden energianlähteenä käytetään enimmäkseen uusiutuvaa energiaa. Rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat direktiivin piirissä jo kaksi vuotta aiemmin. Osa näihin muutoksiin tarvittavista varoista tulee EU-budjetista.

Vanhojen rakennusten osalta energiatehokkuutta suositellaan parannettavan erityisesti suurten remonttien yhteydessä. Tällöin rakennusten omistajia kannustetaan asentamaan “älykkäitä mittausjärjestelmiä” sekä vaihtamaan lämmitys-, lämminvesi- ja ilmastointijärjestelmiä tehokkaisiin vaihtoehtoihin, kuten lämpöpumppuihin.

Rakennukset kattavat noin 40 prosenttia EU:n koko energiankulutuksesta ja ne ovat Euroopan suurin päästölähde.

Lue lisää:

Euroopan parlamentti: Energiatehokkuus: uudet merkinnät kodinkoneille ja muille tuotteille
Euroopan unionin portaali: Energia

Kesäkuun viikkotweettaajat:

7.6. Johanna Sumuvuori, kansanedustaja (vihr.), Helsingin kaupunginvaltuutettu
14.6. Heidi Hautala, Euroopan parlamentin jäsen (vihr.), ihmisoikeusalavaliokunnan puheenjohtaja
21.6. Touko Aalto, Vihreiden puoluehallituksen jäsen, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu
28.6. Heikki Sairanen, Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry:n puheenjohtaja

Lisää Vihreitä EU-tweettejä viikkotweetataan taas syksyllä!