" Lissabonin sopimuksen myötä EU-lainsäätäjä on nyt todella astunut sellaisille oikeudenaloille, jotka tähän saakka ovat olleet jäsenvaltioiden asioita. Siinä missä liike-elämässä ja kaupan alalla Euroopan unioni on jo verrattain yhtenäinen, rikos- ja perheoikeuden kaltaisissa asioissa jäsenvaltiot eroavat toisistaan erittäin paljon. " Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) Maaseudun tulevaisuudessa 14.4.2010.

Lissabonin sopimus

Lissabonin sopimus astui voimaan 1. joulukuuta 2009. Uuden sopimuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää unionin päätöksentekoa. Sopimuksella muutettiin unionin toimielinten rooleja, tehtäviä ja kokoonpanoja vastaamaan laajentuneen, 27 jäsenmaan unionin tarpeita.

Lissabonin sopimus yrittää vastata demokratiavajeeseen, josta EU:ta on syytetty muun muassa sen monimutkaisen päätöksentekojärjestelmän vuoksi. Unionin on katsottu jäävän etäiseksi kansalaisilleen, mitä heijastavat esimerkiksi alhaiset äänestysprosentit eurovaaleissa. Lissabonin sopimuksen yhtenä tavoitteena onkin lisätä EU-kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Lissabonin sopimuksen myötä mm.

…Euroopan parlamentin valta kasvoi.

…EU:sta tuli itsenäinen oikeushenkilö.

…EU:n perusoikeuskirjasta tuli laillisesti sitova.

…EU-kansalaiset voivat tehdä komissiolle kansalaisaloitteen.

…EU sai presidentin ja ulkoministerin.

Lue näiltä sivuilta tarkemmin, mitä uutta Lissabonin sopimus toi tullessaan unionin lainsäädäntötyöhön, toimielimiin ja kansalaisten asemaan unionissa.