Toimielimet ja uudet EU-virat
Euroopan parlamentin valta lisääntyi
Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan parlamentin vaikutus EU:n lainsäädäntötyössä kasvoi. Yhteispäätösmenettelystä tuli tavanomainen lainsäätämisjärjestys, mikä tarkoittaa, että Euroopan parlamentti on tasa-arvoinen lainsäätäjä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Parlamentti sai myös lisää budjettivaltaa: se vastaa yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa EU:n vuotuisen 115 miljardin euron suuruisen talousarvion hyväksymisestä.
Euroopan parlamentin maksimipaikkamäärä on Lissabonin sopimuksen myötä 751. Suomella on parlamentissa 13 paikkaa.
Katso myös: Jäsenmaiden paikkajako parlamentissa
EU sai presidentin ja ulkoministerin
Eurooppa-neuvostosta eli EU:n valtiopäämiesten huippukokouksista tuli Lissabonin sopimuksen myötä EU:n virallinen toimielin ja se voi tehdä sitovia päätöksiä. Eurooppa-neuvostolle valitaan nyt myös pysyvä puheenjohtaja eli presidentti kahden ja puolen vuoden ajaksi kerrallaan. Toimeen valittiin marraskuussa 2009 belgialainen Herman van Rompuy. Aiemmin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimi neuvoston kulloisenkin – puolen vuoden välein vaihtuvan – puheenjohtajamaan päämies.
EU:n toinen uusi virka on ulkoministerin eli ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimi. EU:n ulkoministeri toimii Euroopan unionin ulkoasioiden neuvoston puheenjohtajana ja komission varapuheenjohtajana. Hän vastaa ulkoasioiden johdonmukaisuudesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä edustamisesta kansainvälisillä areenoilla. Toimeen valittiin marraskuussa 2009 Ison-Britannian Catherine Ashton.
EU:n ulkosuhdehallinto uudistui myös siten, että komission noin 130 edustustoa ympäri maailmaa muutetaan EU:n edustustoiksi.