Euroopan unionin neuvosto
Euroopan unionin neuvosto (käytetään myös nimitystä ministerineuvosto) on EU:n tärkein päätöksentekoelin. Se edustaa jäsenvaltioita, ja sen kokouksiin osallistuu yksi ministeri EU:n kunkin jäsenvaltion hallituksesta. Euroopan unionin neuvosto päättää unionin lainsäädännöstä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.
Esityslistalla olevat aiheet ratkaisevat, mitkä ministerit osallistuvat kokoukseen. Jos neuvosto käsittelee esimerkiksi ympäristöasioita, kokoukseen osallistuu kunkin EU-maan ympäristöministeri, ja kokousta kutsutaan ympäristöneuvostoksi.
Kullakin neuvoston ministerillä on jäsenvaltionsa hallitusta sitovat valtuudet. Lisäksi kukin neuvoston ministeri on vastuussa oman maansa kansanedustuslaitokselle ja sen edustamille kansalaisille. Näin varmistetaan neuvoston päätösten demokraattinen legitiimiys.
EU:n puheenjohtajana toimiva maa johtaa neuvoston työtä ja toimii puolivuotiskautensa ajan kokousten puheenjohtajana. Puheenjohtajamaa myös johtaa neuvoston lainsäädäntötyötä ja muuta päätöksentekoa sekä etsii sovitteluratkaisuja jäsenvaltioiden välillä. Poikkeuksena toimii ulkoasianneuvosto, jota johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli “ulkoministeri”.
Neuvoston päätehtävät:
- hyväksyy EU:n lainsäädännön yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
- huolehtii jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittamisesta
- solmii kansainvälisiä sopimuksia EU:n ja muiden maiden tai organisaatioiden kanssa
- hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
- vastaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä
- koordinoi yhteistyötä kaikkien EU-maiden kansallisten tuomioistuinten, poliisivoimien, tullien ja maahanmuuttoviranomaisten välillä.
