EU on kaukana kansalaisistaan
EU-vaalien äänestysprosentit ovat alhaisia kaikkialla eikä juuri kukaan tunnu tietävän, mitä mepit oikein Brysselissä tekevät. EU:n päätöksentekojärjestelmä on monimutkainen ja byrokraattinen.
EU pitäisi tuoda lähemmäs kansalaisiaan. Suomessa EU-päätöksistä uutisoidaan yleensä vasta sitten, kun ne ovat kansallisen parlamentin käsittelyssä. Silloin päätöksiin ei enää vaikuteta, vaan ne toimeenpannaan kansallisesti. Ei ole ihme, että EU näyttää kansalaisille kaukaiselta määräyksiä sanelevalta valtakoneistolta. Tiedotusvälineiden pitäisi käsitellä enemmän EU:ssa kesken olevia asioita niin, että kansalaiset näkisivät, että politiikalla todella vaikutetaan päätösten sisältöön ja kansalaisten elämään.
Mutta on vikaa itse EU-järjestelmässäkin. Lissabonin sopimus vahvisti Euroopan parlamentin valtaa ja teki parlamentista tasaväkisen lainsäätäjän neuvoston kanssa. Joillakin politiikanaloilla, kuten esimerkiksi ulkopolitiikassa, päätäntävalta on kuitenkin vielä täysin parlamentin ulottumattomissa. Lisäksi demokratian kannalta on ongelmallista, että vaalituloksista riippumattomalla komissiolla on yksinoikeus esittää ja toimeenpanna lainsäädäntöä. Monivaiheisessa lainsäädäntötyössä EU-kansalaisen on vaikea hahmottaa, missä demokratia oikein piilee.
EU tarvitsee oikeutuksen kansalaistensa piirissä. Se tarkoittaa päätöksenteon ja lobbauksen avoimuutta ja selkeitä pelisääntöjä toiminnalle. EU:n kiemurat saattavat olla vaikeita hahmottaa, mutta ne eivät ole mahdottomia hahmottaa. Siksi Suomessa puolueiden ja median tulisi kertoa selkokielellä kansalaisilleen, mitä EU:ssa tehdään ja miksi.